Keskitalon luomutila

Nurmelan perhe

Me olemme Nurmelan perhe, Eija ja Teemu Nurmela sekä meidän poikamme. Tämä on Teemun kotitila, joka siirtyi hänen vanhemmiltaan sukupolvenvaihdoksen kautta vuonna 2008. Aluksi tämä oli sivutoiminen nurmenviljely- ja metsätila sekä lisäksi tilalla oli muutama harrasteporo. Toimeentuloa tuli myös tilan ulkopuolelta. Päätimme yhdessä kehittää tilaa niin, että se mahdollistaisi meidän molempien työskentelyn tilalla ympäri vuoden. Vuosien pitkäjänteinen työ on tuottanut tulosta, ja nyt olemme molemmat päätoimisia yrittäjiä.

Keskitalon tila

Tilamme on kasvanut pienin, harkituin askelin. Teimme vuonna 2018 luomusitoumuksen, jonka myötä tilan pellot ja eläimet kuuluvat luomuvalvontaan. Luomu on sertifioitu, valvottu järjestelmä, jossa vuosittaisilla luomutarkastuksilla seurataan toimintaamme ja luomusääntöjen noudattamista. Arjessamme luomu tarkoittaa viljelemistä sekä eläinten hoitamista luonnon ehdoilla. Pyrimme pitämään viljelymaasta ja karjasta mahdollisimman hyvää huolta. Pelloille kylvetään monilajisia erilaisia apiloita sisältäviä nurmisiemenseoksia ja lannoitteena käytetään kompostoitua karjanlantaa tai luomuhyväksyttyjä lannoitteita. Eläimille hankitaan luomuhyväksyttyjä kivennäisiä ja vitamiineja. Kemiallisia väkilannoitteita tai torjunta-aineita ei luomutilalla käytetä.

Putkivaaran kylä

Asumme keskellä kaunista, vanhaa Putkivaaran kylää. Kylä on kiinteästi asutettu 1800-luvun alussa, kun valtion toimesta perheitä kannustettiin asuttamaan korpimaita. Kylä muotoutui vaaran laelle, jossa leipäviljan onnistumisen edellytykset olivat hyvät sekä lähialueiden laajat suoalueet tarjosivat karjalle rehua ja kalaisat järvet sekä lammet särvintä ihmisille. Kylän asutuksen rakenne on pysynyt tiiviinä, ja kylässämme on useita Lapin sodalta säästyneitä vanhoja pirttejä. Tämän ansiosta Putkivaaran kylä on mainittu myös museoviraston rakennusperintöluettelossa. Ennakkoluulottomalla ja rohkealla yrittämisellä on Putkivaarassa pitkät perinteet. Oulun talousseura palkitsi Putkivaaralaisen uudisraivaaja Michael (Mikko) Vaaralan 1849. ”Hän on Rovaniemellä ja Pudasjärvellä opettanut useita niityn viljelykseen patojen ja vesijohtojen avulla, harjoittanut uutisviljelystä, rakentanut siltoja ja tappanut karhuja”. Hän sai valita joko hopeapikarin tahi 15 ruplaa rahassa.